Erämelonnan seikkailumaa

Savukosken ja Tuntsan alueella on useita melontakelpoisia erämaisia jokia, joiden yhteispituus on satoja kilometrejä. Jokilaaksossa avautuu oma jännittävä maailmansa. Savukosken ja Tuntsan alueella voi melontaa harrastaa turvallisesti asianmukaisesti varustelluilla intiaanikanooteilla tai kajakeilla.

Melottavat joet ovat enimmäkseen helppoja: kosket ovat pääosin luokkaa I ja siksi ihanteellisia aloittelijallekin. Naruskajoesta, joka virtaa Sallan kunnan puolella, löytyy pari III luokan koskea: Sieka- ja Kuutsiköngäs.

Koko melontakauden melottavia jokia ovat mm. Kemi-, Tenniö-, Kairi-, Värriö-, ja Naruskajoki. Kemijoen valloituksen voi aloittaa aina Kemihaarasta saakka. Kairijoella Ylätammi-Permantovaaran tasa on sopiva aloituspaikka ja Naruskajoella Naruskan tammi on sopiva vesillelaskupaikka. Näiden kolmen joen varsille on rakennettu taukopaikkoja kotineen ja laavuineen. Kairi- ja Kemijoelle on rakennettu vesillelaskupaikkoja.

Meloja -lehden artikkelit numerossa 02/06
Koillis-Lapin valtasuonet Kemijoki ja Luiro (pdf)

ja numerossa 03/06
Tenniön selkosilla riittää melottavaa (pdf)

 

Muita melontakelpoisia vesistöjä, joissa voi olla kuivimpina kesäkuukausina melontakelvottomia osuuksia on mm. Tanhuassa virtaava Luirojoki. Tanhuan kylän yläpuolella oleva Saarikoski on II luokan koski, mutta tulvaveden aikana se nousee astetta vaikeammaksi.

Nuorttijoen kosket ovat I ja II luokkaa. Joki on pois tullessa melottava vastavirtaan. Rajavyöhykkeelle pääsy ilman lupaa on kielletty.

Värriöjärvestä lähtevä Ala-Arajoki on hyvin vauhdikas joki. Erämainen ja runsasmutkainen Maltiojoki virtaa Savukosken ja Sallan kuntien rajamailla ja se laskee Tenniöjokeen. Tenniöjokeen laskeva Pyhäjoki on melottavissa normaalivedenkin aikana.